Uusiutuva energia

Uusiutuvaa energiaa tuotetaan hyödyntäen jatkuvia luonnon prosesseja kuten tuulta, virtaavaa vettä, auringon paistetta ja ilman ja maan lämpöä. Bioenergiaksi taas kutsutaan energiaa, joka on tuotettu biologisesti syntyvistä varannoista, kuten puuperäisistä polttoaineista, peltobiomassasta, biokaasuista tai kierrätyspolttoaineiden biohajoavista osista.

Kaikki uusiutuvat energianlähteet saavat energiansa auringosta, lukuun ottamatta geotermistä energiaa ja vuorovesivoimaa.yleisimmin käytettyjä uusiutuvia energianlähteitä ovat vesivoima sekä biopolttoaineet, kuten puu. Maailman vesivoimasta hyödyntämättä on yli 80%, kun taas toisaalla miljoonia hehtaareita metsää hakataan vuosittain energiatuotannon käyttöön.

Uusiutuva energia tuotetaan lähteistä, jotka ovat ihmisen näkökulmasta loputtomia tai uusiutuvia. Jos hitaasti uusiutuvaa energianlähdettä käytetään nopeammin kuin se uusiutuu, se ei enää kuulu uusiutuvan energian piiriin. Jos jätteenpoltossä käytettävä jäte on uusiutuvasta lähteestä, sitä voidaan kutsua uusiutuvaksi energiaksi.

Käyttämällä uusiutuvaa energiaa voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista eli uusiutumattomista polttoaineista, jotka aiheuttavat tuotannossa ja kulutuksessa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Kun fossiilisia polttoaineita käytetään vähemmän, myös niiden terveyshaitat vähenevät.

Uusiutuvaa energiaa käytettäessä edistetään työllisyys-ja aluepoliittisia tavoitteita. Uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva energia voi olla ratkaisu , jolla energian tarve voidaan turvata lähes loputtomiin. Se on siis avaintekijä tulevaisuuden energiaratkaisuissa ja sen avulla voidaan myös ehkäistä energiantuotannon ympäristöriskejä jaturvata ihmiskuntaa sähköntuotantoon liittyviltä sosiaalisilta  ja poliittisilta konflikteilta.

Maailmanlaajuisesti Suomi on johtavia maita uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja neljännes koko Suomen energiasta on uusiutuvista energialähteistä. Tärkeimiä uusiutuvan energian muotoja Suomessa ovat vesivoima, bioenergia, tuulivoima ja maalämpö. Nykyisin koko maailman energiasta noin 10 % on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvan energian käyttö on vuosien 1990-2006 Seitsenkertaistunut Euroopan alueella.

Tuulivoimalaitos, muuntaa tuulen liike-energiaa pyörimisliikkeeksi ja siitä edelleen turbiinin kautta sähköksi. Tanska on yksi esimerkkimaista tuulivoiman hyödyntämisessä.

Vesivoima on puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, jonka tuotanto perustuu veden kiertokulkuun ja virtaamiseen.

Aurinkoenergiaa tuotettaessa Auringosta maanpinnalle tulevasta energiasta pystytään hyödyntämään vain pieni osa, sillä suurin osa auringon säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen.

Biomassaa ovat mm. viljakasvit, ruohot, eläinten lanta, puu ja puujäte. Niitä hyödynnetään pääasiassa polttamalla.

Geoterminen lämpö on maankuoren alla syntyvää ja olevaa lämpöä, jota voidaan hyödyntää mm. lämmityksessä. Se syntyy radioaktiivisten aineiden hajotessa maapallon kuoressa tai vaipassa.

Maalämpö on maankuoreen varastoitunutta auringon lämpöä. Sitä hyödynnetään lämpöpumpun avulla maankuoresta sekä pinta-ja pohjavesistä.

Lähteet

·         http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusiutuva_energia

·         http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia

·         http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/uusiutuva_energia_suomessa

·         http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_5.7.4.html

·         https://www.tem.fi/energia/uusiutuvat_energialahteet

·         http://www.findikaattori.fi/fi/89

·         http://matwww.ee.tut.fi/~huhtis/energia/bl_teoria_energialahteita.html

·         http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ratkaisut/paastojen-vahentaminen-suomessa/uusiutuvat-energialahteet

Tekijät: S&J

ILMASTON LÄMPENEMINEN

Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia ympäristöön ja ihmiselämään kohdistuvia vaikutuksia mm. äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen, tartuntatautien leviäminen, kohonneet lämpötilat, sadannan ja maanviljelyn muutokset sekä oletetaan, että aiheuttaa jäätiköiden peräytymistä ja Arktisen mannerjään kutistumista.

Ilmastonmuutos johtuu pääasiassa ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Ilmastomallien perusteella lämpeneminen on voimakkaampaa arktisilla alueilla kuin tropiikissa. Koko maapallo ei lämpene kuitenkaan tasatahtisesti. Se johtuu mm. meri-ja ilmavirroista, maa-ja merimassojen jakautumisesta sekä paikallisista ilmastoista. Samalla kun on ilmastonlämpenemistä niin maapallo myös paikoin viilenee.

Lumipeitteiden vetäytymisellä, jäätiköiden sulamisella, merenpinnan nousulla ja vesistöjen lämpenemisellä on mittavia vaikutuksia ekosysteemeihin. Ekosysteemien rakenteissa ja toiminnoissa sekä lajien vuorovaikutuksessa ja alueissa on odotettavissa merkittäviä veden- ja ruuantuotannon kannalta pääosin haitallisia muutoksia.



SUOMI

On edustettu, että Suomen talvet tulevat olemaan leudompia, pimeämpiä ja lyhyempiä. Metsien kasvu todennälöisesti monipuolistuu ja lisääntyy sekä tuhoeliöiden aiheuttamat vahingot lisääntyvät.


Lähteet:
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpenemisen_vaikutukset
http://jonathanshipley.blogspot.fi/2013_04_01_archive.html
Tekijät: J&I

Uusiutumattomat energialähteet

UUSIUTUMATTOMAT ENERGIALÄHTEET

Suurin osa Suomen energiasta tuotetaan uusiutumattomista energianlähteistä. Niitä ovat niin sanotut fossiiliset polttoaineet öljy, maakaasu ja kivihiili. Nimitys "fossiilinen" tulee siitä, että ne ovat syntyneet muinaisten eliöiden jäänteistä miljoonien vuosien aikana. Myös Suomen soilta saatava turve luetaan fossiilisiin polttoaineisiin, sillä senkin uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.
Uusiutumattomiin energianlähteisiin kuuluu myös ydinvoima.

ÖLJY JA MAAKAASU

Öljy ja maakaasu ovat fossiilisia polttoaineita. Ne ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana merieliöiden jäännöksistä. Jäännökset ovat jääneet hapettomaan tilaan vedenalaisten kerrostumien alle. Öljy on maailman tärkein energianlähde. Noin kolmannes maailman energiankulutuksesta tyydytetään öljyllä.

KIVIHIILI

Kivihiili on öljyn jälkeen maailman toiseksi merkittävin energianlähde. Fossiilisista polttoaineista sen riittävyys on kaikkein suurin. Kivihiiltä käytetään lähinnä sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Suomessa käytettävä kivihiili on peräisin pääosin Venäjältä ja Puolasta.

TURVE

Turve on suokasvien jäännösten epätäydellisestä hajoamisesta syntyvä, eloperäinen maalaji. Sitä syntyy jatkuvasti kaikilla soilla. Suomessa turve on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Turvetta voidaan käyttää kiinteänä polttoaineena samaan tapaan kuin kivihiiltä. Sillä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä.

LÄHTEET

https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/koulutus/eyy/yhteinen_ymparisto/energia/ue7
http://www.geo.auth.gr/106/1_elements/anthracite.htm
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/suokiista-koskee-jopa-kolmasosaa-suomesta
http://www.prodenmark.com/fi/tanskalaisia-tuotteita/luonnonvarat-tanska/

Ydinreaktio

Ydinreaktiossa atomiydin törmää yhteen toisen atomiytimen tai hiukkasen kanssa. Jos atomiytimessä ei tapahdu muutosta, ei se ole ydinreaktio. Ydinreaktiossa syntyy radioaktiivista säteilyä, joka on haitallista ihmiselle.

Fissio ja fuusio

Fissio on ytimen itsessään tapahtuvaa hajoamista kun taas fuusio on ydinten yhteenliittymistä. Fissiota ja fuusiota tarvitaan ydinvoimaloissa, jotta saadaan syntymään lämpöenergiaa, jota ydinvoimalat hyödyntävät. Fissiossa höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla hyödynnetään lämpöenergiaa.

lähteet: 
http://www.tvo.fi/Ydinreaktio
https://peda.net/valkeakoski/tyry/jopo-luokka/efysiikka-72/radioaktiivisuus/ydinreaktiot
http://www.fortum.com/fi/energiantuotanto/ydinvoima/ydinvoima/ydinreaktio/pages/default.aspx
e-Oppi Oy

Lämpö ja kylmältä suojautuminen

Maapallon olennot joutuvat suojautumaan maapallolla esiintyviltä kylmiltä lämpötiloilta eri tavoin, sillä kaikki eri olennot sietävät kylmyyttä yksilöllisesti.
Eläimet lämmittävät itseään turkeilla, untuvapeitteillä ja rasvakerroksilla.
Esim. Karhuilla, koirilla, kissoilla ja jyrjisöillä on turkit, jotka pitävät ne lämpiminä ja suojaavat ne kylmyydeltä. Kaikkein parhaiten kylmää eristävät turkit, joiden suortuvien välissä on riittävästi ilmaa. Mitä tuuheampi turkki, sitä lämpimämpi eläin.
Joidenkin lemmikkikoirien turkit ovat liian ohuita ja tiivisrakenteisia pärjäämään esim. talven kylmissä pakkasissa. Näitä tapauksia varten valmistetaan nimenomaan koiria varten räätälöityjä paitoja, takkeja ja töppösiä.

                                           Chihauhaun turkki on ohut ja ihoa myötäilevä.

                                                 Samojedillä on tuuhea ja ilmava turkki.


Lintujen untuvapeite toimii samalla periaatteella kuin turkki. Pörröisten sulkien väliin mahtuu laajalti ilmaa.
Hylkeet, delfiinit ja muut eläimet joilla ei ole turkkia, lämmittävät itseään paksulla rasvakerroksella.

Hylje lämmittää itseään rasvakerroksella

 
                         Haukan untuvapeite lämmittää vauhdin huumasta nauttivaa lintua, jee (: .


Ihmisillä ei kasva turkkia, joka pitäisi heidät lämpiminä, joten he ovat aikojen alusta asti valmistaneet vaatteita itselleen eläinten jäännöksistä.  Nykyään vaatteita valmistetaan esim. villasta, polyesterista ja puuvillasta, joskus jopa joidenkin eläinten turkiksista. Tätä kutsutaan turkistarhaukseksi, joka on harvinaistunut viime vuosikymmenien aikana.
Ihmiset hyödyntävät lämmitykseen myös untuvaa, myötäillen lintuja täyttämällä esim. makuupusseja sillä.
Ihmiset pukeutuvat kylmältä suojautuessaan kolmeen eri kerrokseen:



1. Ulkokerros: Sisältää yleensä ilmavan mutta lämpimän takin/puvun, mahdolliset ulkohousut ja lämpimät kengät, sormikkaat ja lapaset, kaulahuivin ja hatun. Ulkovarustus peittää n. 90-95% ihon pinta-alasta.

FABULOUS!

2. Keskikerros: Vaihtelee yksilön ja yksilön sukupuolen, sekä vuodenaikojen välillä. Kylmää hyvin sietävät saattavat tyytyä t-paitaan ja ohuihin housuihin, enemmän herkät ja palelevat voivat pitää villaneuleita ja paksuhkoja housuja. Hyvin yksilöllistä.

3. Aluskerros: Sisältää ihonmyötäisen mutta hengittävän varustuksen. Naiset käyttävät perinteisesti rintaliivejä, alushousuja, legginsejä ja sukkahousuja, miehet käyttävät boksereita ja pitkiä kalsareita.

                                                           Mitä te oikein luulitte?!

Kirjoittajat: Allen Nobel ja Elis Terman
article.wn.com
www.energiakeskus.com
wall.alphacoders.com
www.picrolls.com
www.freakingnews.com

GENERAATTORI

Generaattori muuttaa liike energian sähköksi ja käytännnössä kaikki sähkö on peräisin generaattoreista. generaattoreissa on liikkuva käämi ja sen ympärillä on paikallaan pysyvä kestomagneeetti.

LÄHTEET: http://www.hondapower.fi/mallisto/generaattorit/ecmt7000-generaattori

http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/sahko/8_sahkovirta.htm 

FYKE 7-9 FYSIIKKA Kannaskorte, Lavonen, Pikkarainen, Saari,Sirviö, Vakkilainen, Viiri.

2013 SANOMAPRO oy

 TEKIÄ:E